Sote ratkaisu kypsyi

Hallituksen sote-ratkaisu oli linjakas ja merkittävä, niin iso että sitä on suorastaan vaikea hahmottaa. Siinä on mahdollisuudet ratkaista käytännön tason ongelmat palveluiden saatavuuteen ja aitoon integraatioon liittyen niin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden välilläkin. Tässä muutamia ajatuksia, joita itselläni on näin ensituntumalla.

Ratkaisu tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia vaikka herättää toki kysymyksiäkin, uskoakseni kaikki ratkaistavissa olevia. Tilaaja -tuottajamalli mahdollistaa asiakkaan laajemman valinnanmahdollisuuden sekä monituottajamallin vahvistamisen. Sen pitäisi sekä parantaa palveluita ja myös tehostaa niitä. Parantamisella tarkoitan yksinkertaisemmin ja asiakaslähtöisemmin järjestettyjä palveluita, merkittävässä määrin myäs aikaan ja paikkaan sitomattomia, digitaalisia palveluita sille suurelle joukolle ihmisiä, joka niitä on halukas käyttämään. Tämä mahdollistaa erityisryhmien huomioimisen ja esimerkiksi paljon palveluita käyttävien palveluiden ja hoitoketjujen selkeyttämisen. Ennen kaikkea toivon, että laissa ei jatkossa liikaa säädellä yksityiskohtia, vaan annetaan mahdollisuuksia toteuttaa uusia palveluinnovaatioita ja hyödyntää uutta teknologiaa.

Tuleviin organisaatioihin kohdistuu isoja odotuksia ja paineita mutta alusta asti pitää luoda seuranta- ja ohjausjärjestelmät mahdollisimman selkeiksi, läpinäkyviksi ja ajantasaisiksi. IT-ratkaisut pitäisi tehdä yhteneväisiksi kaikkien sote-alueiden välillä mutta aivan ehdottomasti koko sote-alueen sisällä ja mielellään aivan puhtaalta pöydältä. Vaikka piru asuukin yksityiskohdissa, niin nyt pitää jaksaa viedä tämä suuri ja merkittävä uudistus loppuun asti yhtä kunnianhimoisesti!

Tulevissa sote-alueissa pitää olla myös asiakaslähtöinen, kehittävä asenne ja ote toiminnan järjestämiseen. Palveluita pitää järjestää asiakaslähtöisesti, yhdessä käyttäjien kanssa kehittäen, ei organisaatiolähtöisesti. Nyt siihen on aito mahdollisuus.

Sitten muutamia kysymysmerkkejä: Miten rahoitus järjestetään? Jos kunta tuottaa palveluita ja toisaalta on omistajana kuntayhtymässä, liikkuuko rahaa kahteen suuntaan? Mitä tarkoittaa painotettu kapitaatiomalli? Isojen kuntien asukkaille pitää vihdoin tulla asukasmäärään perustuva todellinen vaikutusvalta ja maksuperusteiden pitää olla oikeudenmukaiset. Toisaalta omistajilla tulee olla mahdollisuus ohjata talouden peruslinjoja ja vaatia tehokkuutta toiminnalta. Kunnille ei pidä jättää vain maksajan roolia. Toinen iso kysymys on omistajaohjaus - miten kuntayhtymän ohjaus järjestetäään niin, että poliittiinen ohjaus säilyy?

Sitten se suurin kysymys, jota on hiukan vaikea itselläkin hahmottaa: miten tämä vaikuttaa kuntien koko olemassaoloon ja muuhun, erityisesti ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseen ja hyvinvoinnin laajaan johtamiseen ja kehittämiseen? Rajapinnat opetukseen, varhaiskasvatukseen, kaavoitukseen jne. ? Miten huolehditaan, ettei synny uusia raja-aitoja?

Onnittelen hallitusta, oppositiota ja neuvottelijoita rohkeudesta viedä eteenpäin yhdessä näin suurta ja merkittävää uudistusta ja selkeän ratkaisun löytymisestä. Toivon viisautta, sitkeyttä ja riittävää kunnianhimoa jatkovalmistelijoille ja neuvottelijoille kevään uurastuksessa!