Kuntakierros Varsinais-Suomessa

Turun puheenvuoro kuntakierroksella 20.3.2012 Messukeskuksessa

Turku tukee hallituksen kaupunkipoliittisia linjauksia ja kuntauudistusta. Turku on valmis yhteistyössä valtion ja selvitysjakoalueen kuntien kanssa selvittämään minkälainen kuntakokonaisuus seudulla olisi tulevaisuudessa se, jolla Turun seutu menestyy parhaiten.

Palveluja pitää kehittää ajassa ja paikallisista tarpeista lähtien. Laadukkaiden ja monipuolisten palveluiden turvaaminen kaikille seudun asukkaille onnistuu parhaiten voimavaroja yhdistämällä. Isommassa kokonaisuudessa pystymme kantamaan parhaiten vastuun ympäristökuntien vanhenevasta väestöstä ja Turun tarjoamista koko seutua hyödyttävistä erikoispalveluista. Pystymme myös olemaan vetovoimaisempi työnantaja kilpailussa osaavasta työvoimasta. Uudistuksessa on kyse myös oikeudenmukaisemmasta kustannusten jakautumisesta. Myös veroprosentti olisi kaikille asukkaille sama.

Asukkaiden ja yritysten kannalta kaupunkiseutu on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, jossa arjen sujuvuus ja yritysten toimintaedellytykset eivät perustu kuntarajoihin. Turun fyysisesti yhteen kasvanut keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon. Asukkaat ylittävät nämä kuntarajat asioidessaan päivittäin. Kuntalaisille ei ole tärkeää, kuka palvelut järjestää tai tuottaa vaan tärkeää on palvelujen laatu, niiden saatavuus, saavutettavuus ja kustannukset.

Uudistus tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Seudullisesti yhtenäinen maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikka tuottavat ympäristön kannalta parempaa yhdyskuntarakennetta. Yhtenäinen elinkeinopolitiikka vahvistaa alueen dynaamisuutta ja houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta ja siten vahvistaa myös alueen taloutta. Turku haluaa, että koko seudun kilpailukyky ja vetovoima vahvistuvat vertailussa muihin kaupunkiseutuihin Suomessa ja myös kansainvälisesti. Suurten yliopistokaupunkiseutujen rooli korostuu koko kansantalouden näkökulmassa. Näillä seuduilla yhteisenä ongelmana kuitenkin on, että yrityksistä ja asukkaista käytävä sisäinen kilpailu syö voimavaroja.

Kulttuuripääkaupunkivuoden kaltaisten satsausten toteuttaminen ei olisi mahdollista seudulla ilman Turun laajoja yhteistyöverkostoja ja resursseja. Uuden kunnan pitää pystyä panostamaan elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen sekä alueen vetovoimaa lisääviin kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin. Sen pitää pystyä kantamaan vastuu myös suurista, alueellisista infrastruktuuri- ja energiahuollon hankkeista.

Kuntien yhteistoiminnan voimakas lisääntyminen on johtanut erilaisiin uusiin järjestämismalleihin, joissa seudun kuntien asukkailla on vaikeuksia hahmottaa vastuita ja päätöksentekoa. Suuremman kuntayksikön hallinto olisi selkeämpää ja demokraattisempaa kuin erillisten kuntien synnyttämät yhteistyörakenteet. Tulevaisuuden menestyvä kaupunki on sellainen, jonka asukkaat kokevat omakseen. Siksi on löydettävä ratkaisut lähidemokratian ja asukkaiden aitojen vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen.


---------

Turun kaupungin eilen julkistettu taloudellinen tulos on positiivinen. Tilikaudet ovat olleet ylijäämäisiä jo kolmen vuoden ajan. Tähän eivät kaikki seudun kunnat ole pystyneet. Haastavana aikana Turku on pystynyt investoimaan mm. ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulun kehittämiseen sekä koko seutukuntaa palveleviin elinkeino- ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Turku on kantanut yhteisvastuuta koko seudun kehittämisestä.

Me Turussa haluamme, että tätä koko Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeintä rakennemuutosta tehdään hyvässä yhteistyössä siten, että selvitämme yhdessä, minkälainen kuntarakenne Turun seudulla olisi paras mahdollinen.

Kohti aktiivisempaa tiedottamista

Sosiaali- ja terveysviraston johto teki mielestäni todella hyvän aloituksen avoimemman ja ennenkaikkea aktiivisemman tiedottamisen suuntaan, kun he järjesivät tiedotustilaisuuden lastensuojelun rakennemuutoksesta. Kun tiedossa oli, että esittelyyn tulee asia joka kiinnostaa laajasti ja herätää keskustelua, he rohkeasti ottivat haasteen vastaan ja järjestivät tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat asian taustat ja suunnitellut toimenpiteet. Näin kuntalaisillekin tarjotaan tiedoitusvälineiden kautta paremmat tiedot siitä mitä ollaan päättämässä. Normaalistihan riittävänä tiedottamisena pidetään sitä, että laitetaan listateksti nettiin ja siellä saa sitten käydä lukemassa sen, jos jaksaa. Toimittajilla ei ole mahdollisuutta esittää kysymyksiä ja syntyy helposti väärinkäsityksiä, kun byrokraattinen organisaationkieli ei välttämättä avaudu kaikille.

Tätä toimintamallia pitää mielestäni ottaa käyttöön laajemminkin isojen, merkittävien asioiden yhteydessä koko kaupungissa. Päättäjille isot asiat esitellään aina, usein ennen varsinaista päätöksentekoa jo ns. iltakoulussa, jolloin heillä on jo mahdollisuus käydä samassa yhteydessä asioista keskustelua. Eilenkin pävähoidon järjestämisselvityksen yhetydessä lähetettiin medialle tiedote. Askeleita oikeaan suuntaan!

Tiedottamista ei tietenkään pidä sekoittaa siihen, että ennakoitaisiin päätöksiä. Ehkä se kuitenkin vaikuttaa siihen mihin usein pyritään: päätöset pitää pystyä perustelemaan. Lisääntynyt vuorovaikutus kuntalaistenkaan kanssa ei liene huono asia.