Laadukkaampia palveluita samalla rahalla?

Minusta on aina ollut hiukan ihmeellistä tämä keskustelu palveluiden tuottajasta ja onko se ideologista vai ei. Itse ole ollut aina sitä mieltä, että palvelun laatu on oleellista. Suomessahan ei ole oikein totuttu määrittelemään sitä, mitä on hyvä laatu. Minkälainen on hyvä terveyskeskuskäynti, mitä on hyvä kotihoito, mitä on hyvä sairaalahoito jne. Meillä määritellään asioita joko ryhmäkoon (koulut, päiväkodit), hoitajamäärän tai hoitoon pääsyn kautta mutta siihen eväät usein loppuvat. Totta kai on oleellista miten nopeasti pääsee hoitoon mutta eikö ihan yhtä oleellista ole, mitä siellä vastaanotolla tai sairaalassa tapahtuu? Saako asiakas/potilas oikean avun nopeasti ja tehokkaasti?

 

Olen ollut sitä mieltä, että esimerkiksi kotihoitoon pitää ottaa Tampereen mallin mukainen laadun kehittäjä, sparraaja, joka selkeästi määrittelisi laadukkaan kotihoidon, ja tavoitteet sen saavuttamiseksi ja sparraisi sen jälkeen omaakin organisaatiota toimimaan sen mukaisesti. Selkeimmät kannustimet muodostuisivat  toiminnan kehittämisen osalta, jos olisi mahdollisuus ottaa yhdelle alueelle yksityinen toimija kirittäjäksi. Uskon kuitenkin, että malli toimii pelkässä omassakin toiminnassa, kunhan muodostetaan riittävän vertailukelpoiset alueet, joiden toimintaa vertaillaan. Omasta työstä pitää saada olla ylpeä. Ammattilainen haluaa kehittää työtään ja toimintaansa asiakkaitten parhaaksi, heille pitää antaa siihen mahdollisuus ja tuki. 

Kun laatu osataan määritellä selkeästi niin omaan kuin ostettuunkin palveluun, ostamisen pitäisi olla helpompaa. Sekä ostamista, että vertailtavuutta kuitenkin usein vastustetaan. Eikö pitäisi keskittää energia miettimään miten ratkaistaan terveydenhuollon ongelmia oikeasti, eikä vain miettimään kuka palveluita tuottaa tai ei tuota? Tosiasia lienee, että suurin osa julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulee jatkossakin olemaan julkisen tahon tuottamaa mutta me tarvitsemme ehdottomasti kumppanuutta niin yksityisten toimijoiden kuin 3. sektorin toimijoiden kanssa ja sen pitää olla pitkäjänteistä ja sillä tavoin tasapuolista, että laatukriteerit on selkeästi määritelty kaikkeen toimintaan, omaan ja ostettuun. Ja laadun määrittely pitää osata purkaa todelliseen hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen, eikä vain yleistettyihin aika- tai hoitajamääreisiin. Jos yksityinen osaa ja pystyy  tuottamaan jonkun palvelun tehokkaasti ja yhtä laadukkaasti tai jopa laadukkaammin kuin kunta, miksi se ei saisi niin tehdä?

Kaipaan päätöksentekoon enemmän tutkittua tietoa tämän hetkisestä tilanteesta ja analyysia sen pohjalta, kaipaan parempaa laatu- ja vaikuttavuuskriteerien määrittelyä ja ennen kaikkea kaipaan ennakkoluulotonta ja tietoon perustuvaa arviointia eri malleista, vertailtavuutta ja parhaiden käytäntöjen levittämistä. Me voimme oppia siitä, mitä muualla on tehty.  Me voimme myös oppia siitä, mitä olemme itse tehneet. Päivähoidon osalta toimittiin juuri näin ja jonotilanne on parantunut nopeasti, vanhemmat ja alan toimijat tietävät pitkäjänteisesti miten päivähoitoa Turussa kehitetään ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö ovat julkaisseet pamfletin, josta löytää hyviä esimerkkejä siitä, miten asioita voi miettiä uudella tavalla: 10 hyvää ideaa . Olen miettinyt itse mm. sitä, että olemassa olevaa palveluverkkoa pitäisi kokonaisuudessaan pystyä hyödyntämään yli totuttujen sektorirajojen, konkreettisena esimerkkinä vaikka Paattisten koululla kouluterveydenhoitaja voisi pitää kerran viikossa vastaanottoa myös alueen vanhuksille, jotka nyt jo ruokailevat koululla. Me tarvitsemme uusia tapoja toimia ja ennakkoluulotonta asennetta päätöksentekoon!

Perheet tietävät parhaiten!

Turussa, kuten muissakin suurissa kaupungeissa pienten lasten määrä on lähtenyt selkeään kasvuun ja syitä siihen on varmaan useita.  Turussa kasvun yhtenä syynä on varmasti meidän kohtalaisen hyvät palvelumme lapsiperheille.

Lasten määrän kasvu loi tarpeen tarkastella laajasti ja perusteellisesti päivähoidon tulevan kehittämisen suuntia ja mahdollisia lisäresurssien tarpeita. Turussa tehtiin keväällä laaja päivähoidon järjestämismalli, jossa linjataan kaupungin toimintaa pidemmällä ajanjaksolla, sekä vahvistettiin palvelusetelijärjestelmä pysyväksi.

Hyvin tehdyn selvityksen mallit, skenaariot ja ennusteet osoittavat millä tavoin pystymme taloudellisesti järkevimmin tuottamaan Turussa jatkossakin hyvät ja kattavat päivähoitopalvelut.

Päivähoidossa pitää olla perheitten kannalta riittävän paljon erilaisia vaihtoehtoja, että perheet voivat edelleen itse aidosti ratkaista sen, mikä päivähoitomuoto sopii parhaiten. Päiväkoteja pitää olla, sekä kaupungin omia, että yksityisiä. Pitää olla yksityisen hoidon tukea, pitää olla perhepäivähoitoa ja ennekaikkea pitää olla mahdollisuus valita!

Turku-lisä

Myös kotihoidon tuesta on keskusteltu paljon. Turku-lisää ei tällä hetkellä makseta kotihoitoon, vaan sitä maksetaan vain yksityisen hoidon tukeen liittyen. Itse olen sitä mieltä, että olisi mahdollista ja järkevääkin tuoda meille alle puolitoistavuotiaiden lasten kotihoidon Turku-lisä.

Mielestäni perheitten kannalta ongelma on usein se, että osa lapsista joutuu menemään päivähoitoon niin kovin pieninä, nuorimmillaan 9-10 kk ikäisinä. Se on hankalaa perheille ja päiväkodissa niin pieni lapsi vaatii käytännössä miltei yhden hoitajan työn. Olisi varmaan hoidon järjestäjänkin kannalta parempi, jos lapsi olisi hieman vanhempi hoitoon tullessaan. 1,5 -vuotias osaa jo kävellä ja hiukan ilmaistakin itseään. 

Jos Turku-lisästä päätettäisiin, sen edellytykseksi voisi asettaa, että perheen muut lapset eivät olisi kokopäivähoidossa. Turussa on ollut yksi iso päiväkoti kokonaan poissa käytöstä ja se on lisäännyt päivähoidon jonoja entisestään. Lisääntyneen kysynnän vuoksi on lisätty osapäivähoitoa, puistotätitoimintaa ja muutaman tunnin päivässä toimivia kerhoja. Nämä voisivat tulla myös Turku-lisää saavien perheiden isompien lapsien käyttöön.

Samalla kun korostetaan erilaisia vaihtoehtojen riittävyyttä ja perheitten valinnan vapautta, on kuitenkin muistettava järjestäjän vastuu. Kaupungin on myös pystyttävä rakentamaan sellainen järjestelmä, jolla kaikki luvatut vaihtoehdot voidaan toteuttaa.

Palveluseteli pysyväksi käytännöksi

Turku otti Suomen isoista kaupungeista ensimmäisenä palvelusetelin aika laajasti käyttöön vuoden 2010 alussa.  Käynnistysvaiheen hankaluuksien jälkeen ovat molemmat osapuolet järjestelmään varsin tyytyväisiä. Sen osoitti päivähoidon järjestämissuunnitelman osana tehty laaja tutkimus, jossa sekä palvelujen tuottajien että palvelusetelin käyttäjien mielipiteitä selvitettiin.

Palveluseteli saatiin vihdoin vakinaistettua ja vanhemmat voivat huokaista helpotuksesta. Nyt ei tarvitse enää pohtia miten päivähoito järjestetään ensi tai seuraavana vuonna. Kaupungin pitää pystyä osoittamaan ennakoitavuutta ja jatkuvuutta päätöksenteossa ja näin olemaan myös luotettavakumppani. Tämä on hyvä osoitus siitä. Myös keväällä käyttöön otettu investointituki on jo osoittautunut hyväksi tavaksi lisätä päivähoitopaikkoja nopeasti.

Turusta Suomen viihtyisin ja vetovoimaisin kaupunkiseutu

Turun yritysten menestys on viime vuosina ollut samanlaista kuin maailmantaloudenkin. Osalla menee hyvin ja saamme kuulla positiivisia uutisia, kuten viimeksi Bayerilta, osalla menee huonommin. Meriteollisuuden voimakas rakennemuutos näkyy edelleen koko seudun työttömyysluvuissa, Nokia irtisanomiset vaikuttavat koko lounaiseen Suomeen. Suomi on joutumassa taantumaan ja se näkyy myös työttömyystilastoissa työttömyyden kasvuna viime keväästä alkaen. Erityisen huolestunut olen nuorisotyöttömyyden kasvusta. Aktiivista ja yhteistyöhakuista elinkeinopolitiikkaa on siksi syytä harjoittaa. Yksin maailmassa ei Turkukaan menesty.

Turun ja Turun seudun vahvuutena on edelleenkin monipuolisuus. Telakalla on töitä, vaikkakaan ei aivan entiseen malliin, lääketeollisuus ei kärsi taantumista samalla tavoin kuin muu vientiteollisuus, bioalalta on kuulunut varovaisen positiivisia uutisia ja logistiikka-alalla Turun satamasta ja lentokentän ympäristön Logi City-alueelta on kuultu kohtuullisen hyviä uutisia viime aikoihin saakka.

Myös matkailu ja luovat toimialat ovat kehittyneet viime vuosina erittäin hyvin. Turku on kehittynyt matkailukaupunkina erityisesti suurtapahtumien ja kongressien järjestäjänä. Kulttuuripääkaupunki vuosi näkyy ja tuntuu kiinnostuksena Turkua kohtaan edelleen. Luovaan talouteen on panostettu vahvasti ja siihen uskon itse. Logomon toiminta on kehittymässä pikkuhiljaa vahvaksi tapahtumatoimijaksi mutta pian myös yritysten kasvualustaksi.  Kaupunkiorganisaation on hyvä muistaa, että kaupungin rooli on mahdollistaa ja luoda toimintaedellytyksiä mutta yritysten on otettava koppi ja luotava itse kannattavaa, uutta ja innovatiivista liiketoimintaa.  Asenteet yrittäjyyttä kohtaan muuttuvat vauhdilla ja uusia, yrittäjyyteen kannustavia verkostoja syntyy, kuten Boost Turku, joka kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen. Sellaista aktiivisuutta Turussa tarvitaan enemmän.

Luovien alojen kehitys on kansainvälisesti ollut nopeampaa kuin talouskehitys keskimäärin. Vapaa-ajan ja matkailun kasvu sekä kulttuurin ja perinteisemmän liiketoiminnan yhteistyö rakentavat pohjaa luoville toimialoille. Niillä on myös suuri merkitys Turun ja Turun seudun kasvamisessa kiinnostavaksi asuinpaikaksi ja matkakohteeksi.

Elinkeinopolitiikan toimijoiden yhteistyö on erittäin tärkeää kun rakennetaan menestystä kansainvälisen talouden heilahteluissa. Eri toimialoista vastaavia organisaatioita on kannustettava yhteistyöhön. Niiden pitää antaa toimia yhdessä niin, että kehittävää synergiaa syntyy. Samalla on myös selkeästi sovittava työnjaosta ja vastuista. Esimerkiksi elinkeinopoliittisten toimijoiden työnjakoa on selkeytettävä, jotta se on yrityksiinkin päin selkeää ja kaikki tietävät, kuka mistäkin osal-alueesta, on se sitten logistiikka, lääkealat tai matkailu, vastaa. Myös mahdollisimman konkreettinen ja suunnitelmallinen yhteistyö korkeakoulujen, oppilaitosten, yrittäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden, kuten yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarien kanssa on kaikille osapuolille hyödyllistä. Tarvitaan uusia tapoja toimia ja uusia yhteistyön toimintamalleja. Yhteisillä resursseilla saadaan aikaan entistä enemmän ja se hyödyttää koko seutua. Kulttuuripääkaupunkivuoden perintönä sekä meriteollisuuden rakennemuutoksen osalta tällaisia on jo muodostunut ja niitä pitää osata nyt hyödyntää muuallakin.

Turku voi ja sen pitää olla Suomen vetovoimaisin kaupunki, joka houkuttelee uusia asukkaita ja uutta yritystoimintaa aktiivisesti Turkuun ja Turun seudulle. Turku tarvitsee lisää uusia työpaikkoja ja vastuullisia, kasvuhakuisia yrityksiä. Turun pitää oppia viestimään vahvuuksistaan ja aktiivisesti markkinoimaan Turkua niin yrityksille kuin asukkaillekin niin muualla Suomessa kuin koko Itämeren alueella.

Elinkeinopolitiikassa on tehty seudullista yhteistyötä jo kohta 15 vuotta. Yli 300 000 asukkaan Turun seutu on kansainvälisestikin uskottava ja monipuolinen kokonaisuus. Seudullisen elinkeinopoliittisen yhteistyön merkitys on ollut myös Turulle suuri. Yhteistyökyvyn ja määrätietoisen tulevaisuuden rakentamisen merkitys korostuu, kun talousnäkymät synkkenevät. Yhteistyöhön on kannustettava ja siihen on myös sitouduttava. Muun kuin Turun kaupungin ja Turun seudun edun mukaiseen toimintaan ei ole varaa. Hyvällä yhteistyöllä meillä on hyvät mahdollisuudet olla Suomen dynaamisin

kaupunkiseutu heti pääkaupunkiseudun jälkeen ja tulevaisuuden menestyjäalue koko Euroopassa.