Laadukkaampia palveluita samalla rahalla?

Minusta on aina ollut hiukan ihmeellistä tämä keskustelu palveluiden tuottajasta ja onko se ideologista vai ei. Itse ole ollut aina sitä mieltä, että palvelun laatu on oleellista. Suomessahan ei ole oikein totuttu määrittelemään sitä, mitä on hyvä laatu. Minkälainen on hyvä terveyskeskuskäynti, mitä on hyvä kotihoito, mitä on hyvä sairaalahoito jne. Meillä määritellään asioita joko ryhmäkoon (koulut, päiväkodit), hoitajamäärän tai hoitoon pääsyn kautta mutta siihen eväät usein loppuvat. Totta kai on oleellista miten nopeasti pääsee hoitoon mutta eikö ihan yhtä oleellista ole, mitä siellä vastaanotolla tai sairaalassa tapahtuu? Saako asiakas/potilas oikean avun nopeasti ja tehokkaasti?

 

Olen ollut sitä mieltä, että esimerkiksi kotihoitoon pitää ottaa Tampereen mallin mukainen laadun kehittäjä, sparraaja, joka selkeästi määrittelisi laadukkaan kotihoidon, ja tavoitteet sen saavuttamiseksi ja sparraisi sen jälkeen omaakin organisaatiota toimimaan sen mukaisesti. Selkeimmät kannustimet muodostuisivat  toiminnan kehittämisen osalta, jos olisi mahdollisuus ottaa yhdelle alueelle yksityinen toimija kirittäjäksi. Uskon kuitenkin, että malli toimii pelkässä omassakin toiminnassa, kunhan muodostetaan riittävän vertailukelpoiset alueet, joiden toimintaa vertaillaan. Omasta työstä pitää saada olla ylpeä. Ammattilainen haluaa kehittää työtään ja toimintaansa asiakkaitten parhaaksi, heille pitää antaa siihen mahdollisuus ja tuki. 

Kun laatu osataan määritellä selkeästi niin omaan kuin ostettuunkin palveluun, ostamisen pitäisi olla helpompaa. Sekä ostamista, että vertailtavuutta kuitenkin usein vastustetaan. Eikö pitäisi keskittää energia miettimään miten ratkaistaan terveydenhuollon ongelmia oikeasti, eikä vain miettimään kuka palveluita tuottaa tai ei tuota? Tosiasia lienee, että suurin osa julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulee jatkossakin olemaan julkisen tahon tuottamaa mutta me tarvitsemme ehdottomasti kumppanuutta niin yksityisten toimijoiden kuin 3. sektorin toimijoiden kanssa ja sen pitää olla pitkäjänteistä ja sillä tavoin tasapuolista, että laatukriteerit on selkeästi määritelty kaikkeen toimintaan, omaan ja ostettuun. Ja laadun määrittely pitää osata purkaa todelliseen hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen, eikä vain yleistettyihin aika- tai hoitajamääreisiin. Jos yksityinen osaa ja pystyy  tuottamaan jonkun palvelun tehokkaasti ja yhtä laadukkaasti tai jopa laadukkaammin kuin kunta, miksi se ei saisi niin tehdä?

Kaipaan päätöksentekoon enemmän tutkittua tietoa tämän hetkisestä tilanteesta ja analyysia sen pohjalta, kaipaan parempaa laatu- ja vaikuttavuuskriteerien määrittelyä ja ennen kaikkea kaipaan ennakkoluulotonta ja tietoon perustuvaa arviointia eri malleista, vertailtavuutta ja parhaiden käytäntöjen levittämistä. Me voimme oppia siitä, mitä muualla on tehty.  Me voimme myös oppia siitä, mitä olemme itse tehneet. Päivähoidon osalta toimittiin juuri näin ja jonotilanne on parantunut nopeasti, vanhemmat ja alan toimijat tietävät pitkäjänteisesti miten päivähoitoa Turussa kehitetään ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö ovat julkaisseet pamfletin, josta löytää hyviä esimerkkejä siitä, miten asioita voi miettiä uudella tavalla: 10 hyvää ideaa . Olen miettinyt itse mm. sitä, että olemassa olevaa palveluverkkoa pitäisi kokonaisuudessaan pystyä hyödyntämään yli totuttujen sektorirajojen, konkreettisena esimerkkinä vaikka Paattisten koululla kouluterveydenhoitaja voisi pitää kerran viikossa vastaanottoa myös alueen vanhuksille, jotka nyt jo ruokailevat koululla. Me tarvitsemme uusia tapoja toimia ja ennakkoluulotonta asennetta päätöksentekoon!

Perheet tietävät parhaiten!

Turussa, kuten muissakin suurissa kaupungeissa pienten lasten määrä on lähtenyt selkeään kasvuun ja syitä siihen on varmaan useita.  Turussa kasvun yhtenä syynä on varmasti meidän kohtalaisen hyvät palvelumme lapsiperheille.

Lasten määrän kasvu loi tarpeen tarkastella laajasti ja perusteellisesti päivähoidon tulevan kehittämisen suuntia ja mahdollisia lisäresurssien tarpeita. Turussa tehtiin keväällä laaja päivähoidon järjestämismalli, jossa linjataan kaupungin toimintaa pidemmällä ajanjaksolla, sekä vahvistettiin palvelusetelijärjestelmä pysyväksi.

Hyvin tehdyn selvityksen mallit, skenaariot ja ennusteet osoittavat millä tavoin pystymme taloudellisesti järkevimmin tuottamaan Turussa jatkossakin hyvät ja kattavat päivähoitopalvelut.

Päivähoidossa pitää olla perheitten kannalta riittävän paljon erilaisia vaihtoehtoja, että perheet voivat edelleen itse aidosti ratkaista sen, mikä päivähoitomuoto sopii parhaiten. Päiväkoteja pitää olla, sekä kaupungin omia, että yksityisiä. Pitää olla yksityisen hoidon tukea, pitää olla perhepäivähoitoa ja ennekaikkea pitää olla mahdollisuus valita!

Turku-lisä

Myös kotihoidon tuesta on keskusteltu paljon. Turku-lisää ei tällä hetkellä makseta kotihoitoon, vaan sitä maksetaan vain yksityisen hoidon tukeen liittyen. Itse olen sitä mieltä, että olisi mahdollista ja järkevääkin tuoda meille alle puolitoistavuotiaiden lasten kotihoidon Turku-lisä.

Mielestäni perheitten kannalta ongelma on usein se, että osa lapsista joutuu menemään päivähoitoon niin kovin pieninä, nuorimmillaan 9-10 kk ikäisinä. Se on hankalaa perheille ja päiväkodissa niin pieni lapsi vaatii käytännössä miltei yhden hoitajan työn. Olisi varmaan hoidon järjestäjänkin kannalta parempi, jos lapsi olisi hieman vanhempi hoitoon tullessaan. 1,5 -vuotias osaa jo kävellä ja hiukan ilmaistakin itseään. 

Jos Turku-lisästä päätettäisiin, sen edellytykseksi voisi asettaa, että perheen muut lapset eivät olisi kokopäivähoidossa. Turussa on ollut yksi iso päiväkoti kokonaan poissa käytöstä ja se on lisäännyt päivähoidon jonoja entisestään. Lisääntyneen kysynnän vuoksi on lisätty osapäivähoitoa, puistotätitoimintaa ja muutaman tunnin päivässä toimivia kerhoja. Nämä voisivat tulla myös Turku-lisää saavien perheiden isompien lapsien käyttöön.

Samalla kun korostetaan erilaisia vaihtoehtojen riittävyyttä ja perheitten valinnan vapautta, on kuitenkin muistettava järjestäjän vastuu. Kaupungin on myös pystyttävä rakentamaan sellainen järjestelmä, jolla kaikki luvatut vaihtoehdot voidaan toteuttaa.

Palveluseteli pysyväksi käytännöksi

Turku otti Suomen isoista kaupungeista ensimmäisenä palvelusetelin aika laajasti käyttöön vuoden 2010 alussa.  Käynnistysvaiheen hankaluuksien jälkeen ovat molemmat osapuolet järjestelmään varsin tyytyväisiä. Sen osoitti päivähoidon järjestämissuunnitelman osana tehty laaja tutkimus, jossa sekä palvelujen tuottajien että palvelusetelin käyttäjien mielipiteitä selvitettiin.

Palveluseteli saatiin vihdoin vakinaistettua ja vanhemmat voivat huokaista helpotuksesta. Nyt ei tarvitse enää pohtia miten päivähoito järjestetään ensi tai seuraavana vuonna. Kaupungin pitää pystyä osoittamaan ennakoitavuutta ja jatkuvuutta päätöksenteossa ja näin olemaan myös luotettavakumppani. Tämä on hyvä osoitus siitä. Myös keväällä käyttöön otettu investointituki on jo osoittautunut hyväksi tavaksi lisätä päivähoitopaikkoja nopeasti.

Turusta Suomen viihtyisin ja vetovoimaisin kaupunkiseutu

Turun yritysten menestys on viime vuosina ollut samanlaista kuin maailmantaloudenkin. Osalla menee hyvin ja saamme kuulla positiivisia uutisia, kuten viimeksi Bayerilta, osalla menee huonommin. Meriteollisuuden voimakas rakennemuutos näkyy edelleen koko seudun työttömyysluvuissa, Nokia irtisanomiset vaikuttavat koko lounaiseen Suomeen. Suomi on joutumassa taantumaan ja se näkyy myös työttömyystilastoissa työttömyyden kasvuna viime keväästä alkaen. Erityisen huolestunut olen nuorisotyöttömyyden kasvusta. Aktiivista ja yhteistyöhakuista elinkeinopolitiikkaa on siksi syytä harjoittaa. Yksin maailmassa ei Turkukaan menesty.

Turun ja Turun seudun vahvuutena on edelleenkin monipuolisuus. Telakalla on töitä, vaikkakaan ei aivan entiseen malliin, lääketeollisuus ei kärsi taantumista samalla tavoin kuin muu vientiteollisuus, bioalalta on kuulunut varovaisen positiivisia uutisia ja logistiikka-alalla Turun satamasta ja lentokentän ympäristön Logi City-alueelta on kuultu kohtuullisen hyviä uutisia viime aikoihin saakka.

Myös matkailu ja luovat toimialat ovat kehittyneet viime vuosina erittäin hyvin. Turku on kehittynyt matkailukaupunkina erityisesti suurtapahtumien ja kongressien järjestäjänä. Kulttuuripääkaupunki vuosi näkyy ja tuntuu kiinnostuksena Turkua kohtaan edelleen. Luovaan talouteen on panostettu vahvasti ja siihen uskon itse. Logomon toiminta on kehittymässä pikkuhiljaa vahvaksi tapahtumatoimijaksi mutta pian myös yritysten kasvualustaksi.  Kaupunkiorganisaation on hyvä muistaa, että kaupungin rooli on mahdollistaa ja luoda toimintaedellytyksiä mutta yritysten on otettava koppi ja luotava itse kannattavaa, uutta ja innovatiivista liiketoimintaa.  Asenteet yrittäjyyttä kohtaan muuttuvat vauhdilla ja uusia, yrittäjyyteen kannustavia verkostoja syntyy, kuten Boost Turku, joka kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen. Sellaista aktiivisuutta Turussa tarvitaan enemmän.

Luovien alojen kehitys on kansainvälisesti ollut nopeampaa kuin talouskehitys keskimäärin. Vapaa-ajan ja matkailun kasvu sekä kulttuurin ja perinteisemmän liiketoiminnan yhteistyö rakentavat pohjaa luoville toimialoille. Niillä on myös suuri merkitys Turun ja Turun seudun kasvamisessa kiinnostavaksi asuinpaikaksi ja matkakohteeksi.

Elinkeinopolitiikan toimijoiden yhteistyö on erittäin tärkeää kun rakennetaan menestystä kansainvälisen talouden heilahteluissa. Eri toimialoista vastaavia organisaatioita on kannustettava yhteistyöhön. Niiden pitää antaa toimia yhdessä niin, että kehittävää synergiaa syntyy. Samalla on myös selkeästi sovittava työnjaosta ja vastuista. Esimerkiksi elinkeinopoliittisten toimijoiden työnjakoa on selkeytettävä, jotta se on yrityksiinkin päin selkeää ja kaikki tietävät, kuka mistäkin osal-alueesta, on se sitten logistiikka, lääkealat tai matkailu, vastaa. Myös mahdollisimman konkreettinen ja suunnitelmallinen yhteistyö korkeakoulujen, oppilaitosten, yrittäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden, kuten yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarien kanssa on kaikille osapuolille hyödyllistä. Tarvitaan uusia tapoja toimia ja uusia yhteistyön toimintamalleja. Yhteisillä resursseilla saadaan aikaan entistä enemmän ja se hyödyttää koko seutua. Kulttuuripääkaupunkivuoden perintönä sekä meriteollisuuden rakennemuutoksen osalta tällaisia on jo muodostunut ja niitä pitää osata nyt hyödyntää muuallakin.

Turku voi ja sen pitää olla Suomen vetovoimaisin kaupunki, joka houkuttelee uusia asukkaita ja uutta yritystoimintaa aktiivisesti Turkuun ja Turun seudulle. Turku tarvitsee lisää uusia työpaikkoja ja vastuullisia, kasvuhakuisia yrityksiä. Turun pitää oppia viestimään vahvuuksistaan ja aktiivisesti markkinoimaan Turkua niin yrityksille kuin asukkaillekin niin muualla Suomessa kuin koko Itämeren alueella.

Elinkeinopolitiikassa on tehty seudullista yhteistyötä jo kohta 15 vuotta. Yli 300 000 asukkaan Turun seutu on kansainvälisestikin uskottava ja monipuolinen kokonaisuus. Seudullisen elinkeinopoliittisen yhteistyön merkitys on ollut myös Turulle suuri. Yhteistyökyvyn ja määrätietoisen tulevaisuuden rakentamisen merkitys korostuu, kun talousnäkymät synkkenevät. Yhteistyöhön on kannustettava ja siihen on myös sitouduttava. Muun kuin Turun kaupungin ja Turun seudun edun mukaiseen toimintaan ei ole varaa. Hyvällä yhteistyöllä meillä on hyvät mahdollisuudet olla Suomen dynaamisin

kaupunkiseutu heti pääkaupunkiseudun jälkeen ja tulevaisuuden menestyjäalue koko Euroopassa.

Nuorisotyöttömyyden kimppuun tosissaan

Turun seudulla on 2700 työtöntä alle 25-vuotiasta. Määrä on noussut tämän vuoden aikana. Työttömyys on nuoren kannalta yksi suurimmista riskeistä syrjäytymiselle ja mielenterveyden ongelmille. Lisäksi yhteiskuntana meillä ole varaa antaa näin suuren joukon jäädä pois työelämästä, edes väliaikaisesti, koska työllisen väestön määrä vähenee nopeasti lähivuosina ja taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Nuorisotyöttömyys voi myös aiheuttaa valtavia yhteiskunnallisia ongelmia, erityisesti maahanmuuttajanuorien kohdalla, jos tilanne riistäytyy käsistä. Siksi nuorten työllistymiseen yksinkertaisesti pitää löytää uusia ja tehokkaampia keinoja.

Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisyssä työttömyyden torjuminen on vieläkin oleellisempaa. Työ osaltaan integroi nuoria yhteiskuntaamme ja näin voidaan aidosti estää syrjäytymiseen liittyviä lieveilmiöitä. Jos siihen ei nyt tartuta, niin meilläkin on uhkana ajautuminen samanlaisiin ongelmiin, joita mm. Ruotsissa on kohdattu. Maahanmuuttajat ovat suomalaisia siinä missä kantaväestökin, eikä rasismia pidä missään muodossa hyväksyä. Asenteiden muuttamiseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi on tehtävä yhteisesti työtä.

Muista erityisryhmistä haluan nostaa vammaiset nuoret. Heille usein jo kouluttautuminen on haastavampaa. Se vaatii yhteiskunnalta sen, että tukipalvelut, kuten asumis- ja kuljetuspalvelut, ovat kunnossa. Työn löytäminen on vaikeampaa, koska voimavarat eivät välttämättä riitä normaaliin työrytmiin ja työnantajatkin tarvitsevat työllistämiseen tukea.

Turulla on näyttöjä siitä, että kun työttömyyden torjuntaan panostetaan, saadaan tuloksia. Meriteollisuuden suuren taantuman edessä Turussa käynnistyi kaupunginjohtajan johdolla yhteistyö ja työnjako eri viranomaisten kanssa aivan uudella tavalla kuin aikaisemmin. Näillä uudenlaisilla toimintamalleilla saatiin selkeitä tuloksia aikaan ja mm. keski-ikäisten miesten työllisyyttä kohennettua.

Nuorten koulutus on pääsääntöisesti kunnossa. Nuoret tarvitsevat ja haluavat oikeita töitä, joista maksetaan oikeaa palkkaa. Siihen tarvitaankin kuntien lisäsi myös valtion toimenpiteitä. Hallitus valmisteleekin yhteiskuntatakuuta ja mielestäni Turulla on nyt paikka rakentaa oma Nuorisolupauksensa, jossa kaikille ammattiin valmistuville etsitään nopeasti valmistumisen jälkeen työpaikka, työharjoittelu- tai esim. työpajapaikka yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Sen toteuttamiseen tarvitaan kaikki viranomaistahot, oppilaitokset, yrittäjät ja elinkeinoelämä laajemminkin. Yhdistämällä voimavarat ja resurssit ja luomalla uusia toimintatapoja on mahdollisuus saada aikaan paljon enemmän kuin nyt.

Nuorisotyöttömyyden torjunnassa onnistumisen avaimia ovat viranomaisyhteistyö, asenteiden muuttaminen, henkilökohtainen asiakasohjaus, nuorten osallistaminen ja tiivis yhteistyö järjestöjen, oppilaitosten, yrittäjien ja elinkeinoelämän kanssa.

Ihan kahvilla?

Olen ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja aika tasan 2 vuotta. Ensi töikseni pohdin tapoja, joilla kaupunkilaisten kohtaaminen ja kuuntelu olisi helpompaa. Perustin Facebookiin Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja profiilin (https://www.facebook.com/#!/pages/Turun-kaupunginhallituksen-puheenjohtaja/165582516793232), Twitter-tilin (@minnaarve) ja tämän blogin. Lisäksi aloin pitää kesäisin torikahvitilaisuuksia perjantaiaamuisin kauppatorilla. Tällä hetkellä facebook-sivua seuraa 420 ihmistä ja twitteriä seuraa 75 seuraajaa. Torikaffet ovat suosittuja mutta olen sen verran realisti, että ymmärrän kahvilan olevan suositumpi kuin minä :).

Miksi sitten koen asian tärkeänä? Haluaisin antaa kaupunkilaisille helpon tavan kommentoida, keskustella ja ehdottaa asioita. Minusta on tärkeää kuulla ja erityisesti kuunnella ihmisiä ja heidän näkemyksiään. Mielipideosastojen kirjoituksia lukemalla ei saa oikeaa käsitystä siitä, mikä suurelle joukolle ihmisiä on todella tärkeää. Siksi Turussakin panostetaan osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Syksyn aikana on tarkoitus linjata niitä keinoja, ovat ne sitten nuprisovaltuustoa, aluelautakuntia, osallisuuden arviointivastaavia, valmisteluvaiheen dialogia asianomaisten kanssa, jotta parannetaan kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja vaikuttamiseen. Sen lisäksi kaikilla päättäjillä on velvollisuus omalta osaltaan olla kaupunkilaisten käytettävissä ja kuunnella. Vaikka olisi eri mieltäkin.

Turun elokuu on yhtä juhlaa!

Kesä on pääsääntöisesti vietetty ja tänään taas alkaa kokousrutiinit ja arkinen aherrus. Mutta Turun kesä jatkuu toki monenlaisella ohjelmalla koko elokuun!

Kaupunginhallituksen ensimmäinen kokous syyskaudella on tänään. Saamme myös vieraita Porista. Porin kaupunginhallitus on 2-päiväisellä vierailulla Turussa. Porilaisten kanssa keskustelemme mm.siitä, miten Turussa on kehitetty poliittista päätöksentekoa ja siihen liittyvää poliittista johtamista. Porissa on suunnitteilla iso muutos omaan toimintamalliin.

Tällä viikolla jatkuvat Turun musiikkijuhlat. Illalla on mm. VPK:n talolla vallattomat iltamat. Olen jo vuosia osallistunut tähän VPK-talon konserttiin, joka on aina toteutettu yhtä vallattomasti ja hauskasti, kuuluu omiin lempikonsertteihini. Sinne olen suuntaamassa myös illalla. Torstaina Taiteiden Yön yhteydessä on mielenkiintoinen TFO:n konsertti Hämähäkkitontilla: Läpi harmaan kiven. Konsertti on maksuton ja sitä johtaa - kukas muu kuin itse Leif Segerstam. Solistina kuullaan Matti Salmista ja ohjelmistossa Sibeliusta. Mukana on myös kuoro Chorus Cathetdralis Aboensis.

Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta tulee Turkuun keskiviikkona ja keskustelen heidän kanssaan työllisyydestä Turun seudulla. Heillä on myös tutustumiskohteita täällä.

Torstaina aloittelen valmistautumista syksyn vaaleihin ja pidän tiimin ensimmäisen tapaamisen. Tiimi kokoontuu klo 16.30 kahvila Aulassa, Aboa Vetus museon aulassa. Tule mukaan!

Perjantaiaamuna aloitan taas tutut torikahvit! Loppukesän aikana kanssani on paikalla (toivottavasti) nuoria kunnallisvaaliehdokkaita eri puolueista. Tule mukaan keskustelemaan!

Perjantaina alkaa myös Swan-veneiden regatta. Turun Pursiseura ja Forum Marinum järjestävät kautta aikojen toisen Saaristomerellä tapahtuvan Swan Regatan 16. – 19.8.2012. Varsinainen kilpailu purjehditaan perjantaina ja lauantaina ja Suomen Joutsenella on elokuun ajan Swan-veneiden historiasta kertova näyttely.

Perjantaina on vielä Linnan Juhlien ensimmäinen konsertti. Konsertti on Roberto Alagnan ja häntä säestää oma Turun filharmoninen orkesterimme kapellimestarinaan Leif Segerstam. Että sellaista tällä viikolla :)

Lasten parlamentista ja nuorisovaltuustosta

Lasten parlamentti kokoontui Turussa ensimmäisen kerrran viime keskiviikkona, 25.4. Jokaisesta koulusta oli kaksi edustajaa, kaikkiaan 70 lasta edusti koulujaan parlamentin istunnossa. Vaikka Turussa ollaankin oltu Tamperetta perässä tämän(kin) asian osalta, niin on hienoa, että tämä vihdoin saatiin aikaiseksi.

Turkuunhan on tulossa myös Nuorisovaltuusto korvaamaan Nuorten Turku-foorumia, joka on toiminut samassa tarkoituksessa, hieman vastaavalla tavalla kuin Lasten parlamentti. Nuorisovaltuusto tulee toimimaan erityisesti demokratiaan opettelu paikkana ja toivottavasti se osataan toteuttaa niin, että saadaan aikaan toimiva, innostunut ja kiinnostunut nuorisovaltuusto. Turussa säilytetään jatkossakin myös nuorisolautakunta, joka on mielestäni tärkeä asia. Siten varmistetaan, että nuorten asioita pohtii ja niistä päättää sellainen porukka, joka on kiinnostunut juuri niistä asioista, eikä vain osana jonkun suuremman lautakunnan toimintaa. 

 Osallisuuteen ja osallistamiseen liittyviä asioita pohditaan osana koko kaupungin toimintamalliuudistusta ja se on yksi tärkeä osa-alue siinä. Sen lisäksi, että lasten ja nuorten kuulemisen pitää olla muutakin kuin lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto, niin myös kaikkien asukkaitten osallistaminen kaupungin asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kuuleminen asioiden valmisteluvaiheessa on tätä päivää. Uskon, että ihmiset ovat kiinnostuneita kehittämään omaa asuinaluettaa, sen lähipalveluita mutta myös koko kaupunkia. Aina on ja tulee olemaan asioita, joissa ollaan kahta tai useampaa eri mieltä, mutta siitähän ei olekaan kysymys vaan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta, sekä mahdollisuudesta vaikuttaa.

Tunnelmia Kiinan matkalta. Kiinan muuri on ymmärrettävästi yksi maailman seitsemästä ihmeestä. 

Tianjin sen sijaan on voimakkaasti kasvava kaupunkialue. Se on Kiinan 6. suurin kaupunki ja Turun yhteistyökaupunki. Meillä on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2000. Tällä matkalla oli tarkoitus tiivistää ja konkretisoida yhteistyötää ammatiikoulun/ammattikorkean välillä ja promota suomlaista energia-alan osaamista, erityisesti kaukolämmön osalta. Allaolevista pienoismallien kuvista saanee jotain pientä käsitystä siitä, miten siellä suunnitellaan ja toteutetaan kaupunkisuunnittelua. Kävimme tutustumassa myös ns. EcoCityn alueeseen. Laitan siitä kuvia erikseen. EcoCity on 300 000 asukkaalle suunniteltu ympäristöystävällisillä tekniikoilla ja ratkaisuilla toteutettu alue, johon ensimmäiset asukkaat ovat juuri muuttaneet ja loputkin muuttavat seuraavien kolmen vuoden aikana. 

Kävimme tutustumassa paikalliseen kaukolämpöyhtiöön...

Beijingistä Tianjiniin kulkee luotijuna samoin kuin kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin. Juna kulkee n 300km/h, matka taittui 30 minuutissa yhdellä pysähdyksellä.

Vauhdikas viikko

Jaahas, vauhdikasta on tekstin hävikkikin..
Maanantaiaamu ei alkanut mukavissa tunnelmissa ja koko päivä oli samanlainen. Kokouksia oli paljon alkaen valtuston puheenjohtajien kokouksesta illan valtuustoon. Illan valtuustossa käsittelyssä oli Turun visio 2031.
Maakuntahallituksessa jouduin ottamaan varamiehen paikkani, koska Ike jätti tehtävänsä puheenjohtajana. Mielestäni se oli ryhdikäs ja linjakas teko. Kova paikka se kyllä oli Ikelle. Ja koko maakuntahallitukselle - tunnelma oli kovasti raskas, kun saavuin saliin.
Tiistai on normipäivä eli täynnä kokouksia ja palavereja. Sen sijaan keskiviikkoa odotan kovasti, koska huomenna on Lasten Parlamentin ensimmäinen kokous. Pidän siellä myös alustuksen kaupungin toiminnasta - minua taitaa jännittää enemmän kuin monen muun yleisön edessä.
Loppuviikolla ministeri Virkkunen vierailee Turussa osallistuen Kauppakamarin järjestämään seminaariin ja perjantai on Veteraanipäivä. Pidän juhlapuheen Turun juhlassa.

Kevät tekee tuloaan

Pääsiäisen oli aikaa puuhata perheen kanssa ja meidän perhe ulkoili Seikkiksessä - paljon! Täytyy taas kerran todeta, että on meillä Turussa monet asiat hienosti.Seikkistä parempaa lasten puuhapaikkaa en kyllä keksi.

Tänään onkin sitten taas aika vikaista viikon kalenteria ja vaikka on vajaa viikko, niin ohjelmaa riittää. Alkuviikkoon on sovitettu paljon erilaisia eriaiheisia palavereja: tarkoitus on käydä läpi hiukan toimintamallin uudistusta, selvittää tarkemmin miten Turku on mukana Nokialta irtisanottujen työllistämisessä ja yrittäjyyteen tukemisessa ja meillä on tiedotusvälineille pressitilaisuus siitä,miten Turun keskikaupungin visio 2031 on saatu yhteen vaiheeseen. Keskiviikkona lähden Lahteen tutustumaan Lahti Energian uuteen jätevoimalaan, torstaina Helsingin kaupungilla on pääkaupungin 200-vuotisjuhlat ja perjantaina on mm. Puolalanmäen peruskorjatun koulun avajaiset. Sitten saakin alkaa pakata tavaroita, kun Tianjin kutsuu.

Olen kyllä päässyt jo yli siitä, että pääkaupunkius siirrettiin aikanaan Helsinkin mutta miten sen juhlinnan kestää? No, onneksi Helsinki on niin hieno kaupunki, että siitäkin taidan selvitä:)

Kuntakierros Varsinais-Suomessa

Turun puheenvuoro kuntakierroksella 20.3.2012 Messukeskuksessa

Turku tukee hallituksen kaupunkipoliittisia linjauksia ja kuntauudistusta. Turku on valmis yhteistyössä valtion ja selvitysjakoalueen kuntien kanssa selvittämään minkälainen kuntakokonaisuus seudulla olisi tulevaisuudessa se, jolla Turun seutu menestyy parhaiten.

Palveluja pitää kehittää ajassa ja paikallisista tarpeista lähtien. Laadukkaiden ja monipuolisten palveluiden turvaaminen kaikille seudun asukkaille onnistuu parhaiten voimavaroja yhdistämällä. Isommassa kokonaisuudessa pystymme kantamaan parhaiten vastuun ympäristökuntien vanhenevasta väestöstä ja Turun tarjoamista koko seutua hyödyttävistä erikoispalveluista. Pystymme myös olemaan vetovoimaisempi työnantaja kilpailussa osaavasta työvoimasta. Uudistuksessa on kyse myös oikeudenmukaisemmasta kustannusten jakautumisesta. Myös veroprosentti olisi kaikille asukkaille sama.

Asukkaiden ja yritysten kannalta kaupunkiseutu on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, jossa arjen sujuvuus ja yritysten toimintaedellytykset eivät perustu kuntarajoihin. Turun fyysisesti yhteen kasvanut keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon. Asukkaat ylittävät nämä kuntarajat asioidessaan päivittäin. Kuntalaisille ei ole tärkeää, kuka palvelut järjestää tai tuottaa vaan tärkeää on palvelujen laatu, niiden saatavuus, saavutettavuus ja kustannukset.

Uudistus tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Seudullisesti yhtenäinen maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikka tuottavat ympäristön kannalta parempaa yhdyskuntarakennetta. Yhtenäinen elinkeinopolitiikka vahvistaa alueen dynaamisuutta ja houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta ja siten vahvistaa myös alueen taloutta. Turku haluaa, että koko seudun kilpailukyky ja vetovoima vahvistuvat vertailussa muihin kaupunkiseutuihin Suomessa ja myös kansainvälisesti. Suurten yliopistokaupunkiseutujen rooli korostuu koko kansantalouden näkökulmassa. Näillä seuduilla yhteisenä ongelmana kuitenkin on, että yrityksistä ja asukkaista käytävä sisäinen kilpailu syö voimavaroja.

Kulttuuripääkaupunkivuoden kaltaisten satsausten toteuttaminen ei olisi mahdollista seudulla ilman Turun laajoja yhteistyöverkostoja ja resursseja. Uuden kunnan pitää pystyä panostamaan elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen sekä alueen vetovoimaa lisääviin kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin. Sen pitää pystyä kantamaan vastuu myös suurista, alueellisista infrastruktuuri- ja energiahuollon hankkeista.

Kuntien yhteistoiminnan voimakas lisääntyminen on johtanut erilaisiin uusiin järjestämismalleihin, joissa seudun kuntien asukkailla on vaikeuksia hahmottaa vastuita ja päätöksentekoa. Suuremman kuntayksikön hallinto olisi selkeämpää ja demokraattisempaa kuin erillisten kuntien synnyttämät yhteistyörakenteet. Tulevaisuuden menestyvä kaupunki on sellainen, jonka asukkaat kokevat omakseen. Siksi on löydettävä ratkaisut lähidemokratian ja asukkaiden aitojen vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen.


---------

Turun kaupungin eilen julkistettu taloudellinen tulos on positiivinen. Tilikaudet ovat olleet ylijäämäisiä jo kolmen vuoden ajan. Tähän eivät kaikki seudun kunnat ole pystyneet. Haastavana aikana Turku on pystynyt investoimaan mm. ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulun kehittämiseen sekä koko seutukuntaa palveleviin elinkeino- ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Turku on kantanut yhteisvastuuta koko seudun kehittämisestä.

Me Turussa haluamme, että tätä koko Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeintä rakennemuutosta tehdään hyvässä yhteistyössä siten, että selvitämme yhdessä, minkälainen kuntarakenne Turun seudulla olisi paras mahdollinen.

Kohti aktiivisempaa tiedottamista

Sosiaali- ja terveysviraston johto teki mielestäni todella hyvän aloituksen avoimemman ja ennenkaikkea aktiivisemman tiedottamisen suuntaan, kun he järjesivät tiedotustilaisuuden lastensuojelun rakennemuutoksesta. Kun tiedossa oli, että esittelyyn tulee asia joka kiinnostaa laajasti ja herätää keskustelua, he rohkeasti ottivat haasteen vastaan ja järjestivät tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat asian taustat ja suunnitellut toimenpiteet. Näin kuntalaisillekin tarjotaan tiedoitusvälineiden kautta paremmat tiedot siitä mitä ollaan päättämässä. Normaalistihan riittävänä tiedottamisena pidetään sitä, että laitetaan listateksti nettiin ja siellä saa sitten käydä lukemassa sen, jos jaksaa. Toimittajilla ei ole mahdollisuutta esittää kysymyksiä ja syntyy helposti väärinkäsityksiä, kun byrokraattinen organisaationkieli ei välttämättä avaudu kaikille.

Tätä toimintamallia pitää mielestäni ottaa käyttöön laajemminkin isojen, merkittävien asioiden yhteydessä koko kaupungissa. Päättäjille isot asiat esitellään aina, usein ennen varsinaista päätöksentekoa jo ns. iltakoulussa, jolloin heillä on jo mahdollisuus käydä samassa yhteydessä asioista keskustelua. Eilenkin pävähoidon järjestämisselvityksen yhetydessä lähetettiin medialle tiedote. Askeleita oikeaan suuntaan!

Tiedottamista ei tietenkään pidä sekoittaa siihen, että ennakoitaisiin päätöksiä. Ehkä se kuitenkin vaikuttaa siihen mihin usein pyritään: päätöset pitää pystyä perustelemaan. Lisääntynyt vuorovaikutus kuntalaistenkaan kanssa ei liene huono asia.

Ruokaa ja ennakkoluuloja

Olin tänään Turku Touringin matkailuparlamentissa, jossa keskusteltiin ruuasta ja matkailumarkkinoinnista. Ruoka ja ruokailuhan on yksi tärkeä osa matkailua, matkallakin on syötävä tai ruoka saattaa olla jopa koko matkan tarkoitus. Euroopassa hyvän ruuan perässä ollaan usein valmiita matkustamaan pitkiäkin matkoja, itse olen myös ajoittain valinnut matkakohteeni jonkun tietyn ravintolan takia. Miten saada suomalaiset löytämään hyvät ravintolat omalta lähiseudultaan, keskutakorttelien ulkopuoleltakin?

Toinen asia jota pohdittiin, on verkostoitumisen ja yhteistyön merkitys. Alalla on valtava määrä erilaisia toimijoita ja hankkeita, jotka eivät kuitenkaan tee juurikaan yhteistyötä. Samoja asioita tehdää nuseassa oaikassa pienin resurssein. Voisiko kaupunki toimia jonkinlaisena sateenvarjona, uskottavana ulkopuolisena toimijana, joka koittaisi koota eri hankkeet ja toimijat yhteen?

Ja vielä, miten saada paikalliset pienet tuottajat löytämään oikeat markkinapaikat ja tekemään loistavista tuotteistaan menestystarinoita? Omassa visiossani Kauppahalli voisi tulevaisuudessa olla eräänlainen lähiruokatori ja pienten kahviloiden ja ravintoloiden erikoispaikka. Siinä on jo nyt hyvä alku mutta ehkä pientä terävöittämistä ja markkoinoimista siihen kaivattaisiin.

Mitä mieltä olet?

Pieni katsaus vuoteen 2011

Vuosi on jo vaihtunut mutta pieni katsaus menneeseen vuoteen lienee paikallaan. On aika vaikea erottaa tapahtumia tai analysoida omaa vaikuttamista tai oman roolin merkitystä, kun on ollut jollain tavoin mu-kana niin monessa mitä kaupungissa tapahtuu. Osassa päätöksistä oma rooli on ollut merkittävämpi kuin toisissa. Ehkä tämä on jonkinlainen välimuoto katsuksesta ja pienestä analyysistä niiden merkityksestä.

Tammikuussa 2011 Turku aloitti vuotensa Euroopan Kulttuuripääkaupunkina. Vuosi on ollut unohtumaton ja muuttanut Turkua ja turkulaisia toivottavasti pysyvästi. Ilmeisesti tarvittiin 200 vuotta ja tällainen huipennus, ennen kuin turkulaisten haavat ja traumat pääkaupungin siirrosta ovat umpeutuneet. Tämä vuosi on osoittanut, että halutessamme pystymme vaikka mihin, ihan omana itsenämme.

Tämä vuosi on myös osoittanut, että yhdessä tekeminen kannattaa ja että kulttuuri ihan oikeasti tekee hyvää. Erityisesti kulttuuri on tehnyt hyvää kaupunkimme asenneilmapiirille ja positiiviselle tsemppaamishengelle. Toivottavasti tämä kantaa ja jatkuu.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on myös lisännyt merkittävästi Turun tunnettuutta euroopan- ja jopa maailmanlaajuisesti sekä muuttanut muiden suomalaisten Turku-kuvaa positiivisemmaksi. Tällä on valtavan suuri merkitys Turun tulevaisuuden kannalta.

Mitä Turussa sitten on tapahtunut vuonna 2011?

No, tietenkin kulttuuria:

Logomo avautui 15.1 kulttuurivuoden näyttely- ja tapahtuma-areenaksi. Siellä on käynyt vuoden aikana n 350 000 ihmistä. Turkulaisista lähes kaikki ja suomalaisistakin suuri osa tunnistaa Logomon. Logomo tuli jäädäkseen, huikeaksi tapahtuma-areenaksi, taiteilijoiden työtilaksi, luovan alan yritysten toimipaikaksi ja toivottavasti myös kaupunkilaisten olohuoneeksi jatkossakin.
Kulttuurikuntoilun keskuspuisto avattiin ja sen suojelijaksi tuli silloinen ulkoministeri, Alexander Stubb. Kaupunginosaviikkoja on vietetty seuraavissa kaupunginosissa: Härkämäki, Lauste, Länsi-Turku, Pohjola ja Raunistula, Nummenpakka, Koroinen, Maaria ja Paattinen, Uittamo ja Ispoinen, Portsa, Halinen, Martti ja Varissuo.Infernal Musical 1827, Keski-ikäisten hiukset, Anna Karenina, Les Miserables, Cirque Dracula, Alvilda in Abo, Karita Mattila ja linnan juhlat, Gergijev ja Mariinski, Erik XIV, Future Circus festivaali, Kulttuuri re-gatta, Kalevan Kisat, Flux Aura, Colorscape, Hej hylje, saariston hyödyntäminen konserttien ja taidenäyttelyiden muodossa, Itämeren suojelu ja merkityksen korostaminen ….. Toinen toistaan huikeampia esityksiä ja tapahtumia! Kiitos 2011 säätiölle!

Vieraita:

Kulttuurikomissaari Vassiliou osallistui avajaisiin tammikuussa, EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso vieraili Turussa maalikuussa, Kroatian presidentti toukokuussa Josipović, Itävallan presidentti Fisher elokuussa ja huipentumana Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel syyskuussa. Paljon, paljon muitakin merkittäviä ja omalla sarallaan tärkeitä ihmisiä sekä kaikki lukemattomat turistit ja vierailijat niin Suomesta kuin maailmaltakin!

Kulttuuri tekee hyvää:

Turku lahjoitti 5-vuotisen kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professuurin Turun Yliopistolle.

Kuva-hanke, kulttuuria vanhuksen elämään alkoi ja jatkuu ja laajenee niin, että kaikissa turkulaisissa vanhusten laitoksissa tullaan laatimaan kulttuurisuunnitelmat jokaiselle asukkaalle.

Taiteilijatilakysymys on ratkaistu nyt kokonaisuudessa: Logomo, Pääskyvuori ja Alfa ovat taitelijoille tar-jolla olevia tuettuja tiloja.

Kaupunginteatterin peruskorjaus on päätetty käynnistää .

Turusta tuli myös Euroopan puupääkaupunki ja Turku oli Euroopan esteettömimpien kaupunkien kilpailun finaalissa kolmen parhaan joukossa.


Mitäs sitten muuta?

Eräs – omaankin sieluuni joitain traumoja jättänyt prosessi tuli päätökseensä, kun Paimalan koulurakennus myytiin alkuvuodesta.

Turun seudulla tehtiin isoja periaatteellisia päätöksiä yhteistyöstä: päätökset uuden monipolttolaitoksen rakentamisesta ja siten edullisen ja luotettavan kaukolämmön tuotannosta sekä seudullisesta joukkoliikenneviranomaisesta saatiin tehtyä. Näistä päätöksistä voi olla tyytyväinen, ne sekä tuovat lisäarvoa seudun asukkaille ja omalta osaltaan ovat parantaneet kuntien välistä yhteistyötä ja luottamusta, vaikka molemmat olivatkin prosessina aika vaikeita ja pitkiä.

Turussa päätettiin yhtiöittää teknisen sektorin tuottajaliikelaitokset ja nämä yhtiöt ovat tänään aloittaneet toimintansa. Tämäkin prosessi oli pitkä ja vaati paljon neuvotteluja. Tästäkin prosessista olen kuitenkin tyytyväinen sekä lopputuloksen että itse prosessinkin osalta.

Monenlaisia infra-, uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeita kaupunkilaisten parhaaksi: Myllysilta avautui aikataulussa turkulaisille, Fortuna-kortteli muuttuu avoimeksi kaupunkilaisille ja käsityö- ja designyrittäjille, suojellut nosturit on jo osittain kunnostettu ja loput kunnostetaan pian, Paattisten koulu ja päiväkoti sekä Lakkatien lastenkoti on avattu, Liinahaan vanhainkodin remontti valmistuu pian alkuvuodesta, samoin Runosmäen. Uusia asuntoalueita, kuten Telakkaranta ja Kupittaanpuisto alkoi rakentua.

Puhdasta vettä alkoi vihdoin virrata Virttaankankaalta. Jos monet prosessit ovat Turussa olleet pitkiä, puhtaan veden historia on aivan oma lukunsa eri käänteineen. En oikein osannut edes ajatella, että nyt se vihdoin valmistuu! Ja on hyvää ja vaikka tällä hetkellä taas vaikeuksia onkin, toiminta alkaa vakiintua varmasti pian.

Kirjastosillasta nähtiin taas melkomoinen poliittinen show – niin kuin kaikkien uusien siltojen osalta Turussa on nähty. Valtuusto hyväksyi sen niukalla enemmistöllä. Tässä ei vielä viimeisiä käänteitä ole nähty mutta itse olen edelleen sitä mieltä, että silta on tulossa oikeaan paikkaan ja että siltaa ylipäätään tarvitaan. Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että pienempi, jalankulkusilta Vähä- ja Suurtorien välille on mahdollinen.

Budjetti hyväksyttiin lähes yksimielisesti ja kaupunginjohtamisjärjestelmän päälinjauksista saavutettiin yksimielisyys kaikkien puolueitten kesken. Tämä on mielestäni myös iso ja merkittävä asia ja siitä olen hyvin tyytyväinen. Se tuo kaupungin johtamiseen uudenlaista otetta ja dynamiikkaa. Uskon, että se koituu myös asukkaiden hyväksi parempana palveluna ja parempina vaikuttamismahdollisuuksina.

Toriparkki pullahti taas keskusteluun, kun KHO päätti, että osalta aluetta ei ollut tehty riittäviä selvityksiä. Se oli harmillista. Mielestäni kertaalleen päätetty vaihtoehto oli hyvä mutta ehdottomasti pitää olla riittävät selvitykset tehtynä. KHO puuttui pohjaveteen torin ylälaidalla mutta kyllä liikennejärjestelyjen osalta niitä selvityksiä pitää tarkistaa ja miettiä miten ne palvelevat keskusta-aluetta pitkälle tulevaisuuteen.

Itselleni viime vuosi on ollut todella mielenkiintoinen, kulttuurintäyteinen, raskaskin mutta sekuntiakaan en vaihtaisi pois!