Ruokaa ja ruokakulttuuria osa 2 - parempaa kouluruokaa

Kouluruoka on yleisesti kaikkien sylkykuppi - se on pahaa, sitä on liian vähän, ei ole vaihtoehtoja, kovaa leipää, kylmää ruokaa, kinderperunoita, lisäaineita.... Onko asia tosiaan näin huonosti ja jos on, mitä sille pitäisi tehdä? Turussa on selkeä poliittinen tahtotila kouluruuan parantamiseksi.


Turussa ollaan tekemässä kahta, kuitenkin melko pientä keskuskeittiötä. Sen lisäksi noin kymmenessä koulussa olisi edelleen oma keittiö, muissa kouluissa ja päiväkodeissa olisi edelleen keittiöhenkilökuntaa, jotka lämmittävä/valmistavat ruuan loppuun, laittavat sen esille ja osallistuvat ainakin päiväkodeissa ruokailun avustamiseen. Mikä sitten on iso ja mikä pieni? Turussa suunnitteilla on 5000 annoksen ja 9000 annoksen keskuskeittiöt - Helsingissä on 60 000 annoksen tehdaskeittiö. Mm. Salossa, Halikossa, Porissa ja Raumalla on tuollaisia alle 10 000 annoksen keskuskeittiöitä. Turussa näissä keittiöissä on tarkoitus valmistaa ruokia kouluihin, päiväkoteihin ja myös kotona asuvien vanhusten ruokapalvelun ruuat.


Nykyinen tilanne kouluruuan osalta ei ole kovinkaan hyvä. Meillä on paljon vanhentuneita keittiöitä ja ruuan laadussa on todella isoja heittoja. Uudistus on mielestäni monella tapaa perusteltu: uusinvestionneilla ja keskittämällä saadaan parempaa ruokaa, enemmän itsetehtyä ruokaa, varmasti oikeanlaisia allergia- ja erikoisruokavaliota ja paremmat olosuhteet työntekijöille. Syntyvillä säästöillä voidaan parantaa ruuan laatua. Tavoitteena on ja pitääkin olla parempaa kouluruokaa kaikille ja enemmän luomu- ja lähiruokaa tarjolle.


Tälläkin hetkellä kilpailutuksessa huoiodaan monia laatuun liittyviä kriteereitä, pelkkä hinta ei ratkaise. Tässä kuitenkin on vielä parantamista. Luomu- ja lähiruuan osuutta tulee nostaa mutta siihenkään ei vaikuta se, minkälaisia keittiöitä meillä on, vaan se, paljonko rahaa tilaaja (opetustoimi) on valmis käyttämään ruuanhankintaan ja se, miten kilpailutukset järjestetään.


Turku on mukana myös Sapere-hankkeessa, jossa lapset saavat tutustua ruokaan ja elintarvikkeisiin eri aistein päiväkodin tiloissa ja osana kasvatusta. Tätä pitää laajentaa niin, että suurin osa päiväkodeista on siinä mukana ja se ei ole riippuvainen siitä onko valmistus- vai palvelulukeittiö. Muuten lapsethan eivät voi osallistua ruuanvalmistukseen, koska terveys- ja hygieniasäännökset estävät sen.


Haasteita tavoitteiden saavuttamisessa on varmasti ja yksi niistä on mielikuvien muuttaminen. Yksi idea siihen voisi olla ruokalistojen suunnittelu yhdessä lasten ja toisaalta esim paikallisten ravintoloitsijoitten kanssa. Esim. voisi kokeilla olla omia nimikkoviikkoja, joissa he olisivat olleet mukana ideoimassa ruokalistoja. Mielikuvat eivät tietenkään voi muuttua, elleivät asiat oikeasti muutu. Tyytyväisyyskyselyt ja lasten ja nuorten/asiakkaiden mukaan ottaminen kehittäämään toimintaa ovat tärkeitä asioita. Voisiko Turussa jonakin päivänä olla Suomen kaupunkien joukossa parasta kouluruokaa?

Ruokaa ja ruokakulttuuria

Turussa on 8 ravintolaa Suomen parhaiden ravintoloiden joukossa, tähtenä Mami, joka nousi kymmenen parhaan joukkoon. Jokirantaan on avautunut uusia ruokapaikkoja ja viinibaareja - Pinella avautui vihdoin, Hus Lindmans, E.Ekblom, Tintå, Piccolo Cantina... Toinen toistaan viihtysämpiä pikkupaikkoja, jotka tekevät jokirannasta, meidän olohuoneestamme, entistä viihtyisämmän ja mukavamman paikan. Ihmiset kaipaavat elämyksiä - myös ruokailusta!

Ihmiset arvostavat tänä päivänä entistä enemmän hyvää ruokaa, hyvää palvelua ja viihtyisää ympäristöä ja se näkyy tarjonnassa. Luomuruuan arvostus on kasvanut jatkuvasti, samoin lähiruuan. Tämän pitäisi näkyä tarjonnassa paremmin, uskon asiakkaitakin jo löytyvän.

Kauppatorille voisi tuoda joka kulmaan karttataulun, jossa kerrotaan muillekin kuin turkulaisille missä osassa on maalaisten penkki, mistä saa tuottajilta suoraan salaatteja, vihanneksia, kalaa, marjoja, omenoita ja mistä löytyvät kahvilat. Kahviloiden ympäristöä voisi vielä kehittää viihtyisemmiksi.

Kauppahalliin pitäisi keskittää kaikki gourmet- ja lähiruokamyymälät (siellä on jo hyvin niitä kyllä), ravintoloitsijat voisivat tehdä esim. markkinointia ja yhteiskampanjoita enemmän yhdessä ja kaupunki voisi omalta osaltaan miettiä miten turkulaista ruokakulttuuria ja upeita ravintoloita voisi enemmän tuoda esille matkailunedistämisessä. Kaupunki voisi olla luomassa myös ravintoitsijoiden verkostoa, jossa voisi yhdessä miettä, miten tätä tilaisuutta - momentumia - voisi hyödyntää parhaiten. Kaupunki voisi myös tehdä taustatutkimusta siitä, miten muualla on onnistuttu luomaan hyvästä ruuasta, hyvistä ravintoloista ja ruokakulttuurista tunnettuja kaupunkeja, esim. miten Kööpenhamina on tässä onnistunut.

Selvästi ruokakulttuuri kiinnostaa tällä hetkellä - aiheesta on järjestetty parikin seminaaria kevään mittaan, joissa on ollut nimekkäitä esiintyjiä, mm. Alf Rehn ja Antti Vahtera. Miten tämä ruokakulttuurin jo jonkun aikaa jatkunut hieno noste saadaan kantamaan? Onko ruokakulttuurin edistäminen kulttuuria, matkailua vai elinkeinotoimintaa? Kuka ottaa kopin? Olisko tässä ainesta kulttuuripääkaupunkivuoden pysyviin vaikutuksiin?