Ruokaa ja ruokakulttuuria

Turussa on 8 ravintolaa Suomen parhaiden ravintoloiden joukossa, tähtenä Mami, joka nousi kymmenen parhaan joukkoon. Jokirantaan on avautunut uusia ruokapaikkoja ja viinibaareja - Pinella avautui vihdoin, Hus Lindmans, E.Ekblom, Tintå, Piccolo Cantina... Toinen toistaan viihtysämpiä pikkupaikkoja, jotka tekevät jokirannasta, meidän olohuoneestamme, entistä viihtyisämmän ja mukavamman paikan. Ihmiset kaipaavat elämyksiä - myös ruokailusta!

Ihmiset arvostavat tänä päivänä entistä enemmän hyvää ruokaa, hyvää palvelua ja viihtyisää ympäristöä ja se näkyy tarjonnassa. Luomuruuan arvostus on kasvanut jatkuvasti, samoin lähiruuan. Tämän pitäisi näkyä tarjonnassa paremmin, uskon asiakkaitakin jo löytyvän.

Kauppatorille voisi tuoda joka kulmaan karttataulun, jossa kerrotaan muillekin kuin turkulaisille missä osassa on maalaisten penkki, mistä saa tuottajilta suoraan salaatteja, vihanneksia, kalaa, marjoja, omenoita ja mistä löytyvät kahvilat. Kahviloiden ympäristöä voisi vielä kehittää viihtyisemmiksi.

Kauppahalliin pitäisi keskittää kaikki gourmet- ja lähiruokamyymälät (siellä on jo hyvin niitä kyllä), ravintoloitsijat voisivat tehdä esim. markkinointia ja yhteiskampanjoita enemmän yhdessä ja kaupunki voisi omalta osaltaan miettiä miten turkulaista ruokakulttuuria ja upeita ravintoloita voisi enemmän tuoda esille matkailunedistämisessä. Kaupunki voisi olla luomassa myös ravintoitsijoiden verkostoa, jossa voisi yhdessä miettä, miten tätä tilaisuutta - momentumia - voisi hyödyntää parhaiten. Kaupunki voisi myös tehdä taustatutkimusta siitä, miten muualla on onnistuttu luomaan hyvästä ruuasta, hyvistä ravintoloista ja ruokakulttuurista tunnettuja kaupunkeja, esim. miten Kööpenhamina on tässä onnistunut.

Selvästi ruokakulttuuri kiinnostaa tällä hetkellä - aiheesta on järjestetty parikin seminaaria kevään mittaan, joissa on ollut nimekkäitä esiintyjiä, mm. Alf Rehn ja Antti Vahtera. Miten tämä ruokakulttuurin jo jonkun aikaa jatkunut hieno noste saadaan kantamaan? Onko ruokakulttuurin edistäminen kulttuuria, matkailua vai elinkeinotoimintaa? Kuka ottaa kopin? Olisko tässä ainesta kulttuuripääkaupunkivuoden pysyviin vaikutuksiin?