Ruokaa ja ruokakulttuuria osa 2 - parempaa kouluruokaa

Kouluruoka on yleisesti kaikkien sylkykuppi - se on pahaa, sitä on liian vähän, ei ole vaihtoehtoja, kovaa leipää, kylmää ruokaa, kinderperunoita, lisäaineita.... Onko asia tosiaan näin huonosti ja jos on, mitä sille pitäisi tehdä? Turussa on selkeä poliittinen tahtotila kouluruuan parantamiseksi.


Turussa ollaan tekemässä kahta, kuitenkin melko pientä keskuskeittiötä. Sen lisäksi noin kymmenessä koulussa olisi edelleen oma keittiö, muissa kouluissa ja päiväkodeissa olisi edelleen keittiöhenkilökuntaa, jotka lämmittävä/valmistavat ruuan loppuun, laittavat sen esille ja osallistuvat ainakin päiväkodeissa ruokailun avustamiseen. Mikä sitten on iso ja mikä pieni? Turussa suunnitteilla on 5000 annoksen ja 9000 annoksen keskuskeittiöt - Helsingissä on 60 000 annoksen tehdaskeittiö. Mm. Salossa, Halikossa, Porissa ja Raumalla on tuollaisia alle 10 000 annoksen keskuskeittiöitä. Turussa näissä keittiöissä on tarkoitus valmistaa ruokia kouluihin, päiväkoteihin ja myös kotona asuvien vanhusten ruokapalvelun ruuat.


Nykyinen tilanne kouluruuan osalta ei ole kovinkaan hyvä. Meillä on paljon vanhentuneita keittiöitä ja ruuan laadussa on todella isoja heittoja. Uudistus on mielestäni monella tapaa perusteltu: uusinvestionneilla ja keskittämällä saadaan parempaa ruokaa, enemmän itsetehtyä ruokaa, varmasti oikeanlaisia allergia- ja erikoisruokavaliota ja paremmat olosuhteet työntekijöille. Syntyvillä säästöillä voidaan parantaa ruuan laatua. Tavoitteena on ja pitääkin olla parempaa kouluruokaa kaikille ja enemmän luomu- ja lähiruokaa tarjolle.


Tälläkin hetkellä kilpailutuksessa huoiodaan monia laatuun liittyviä kriteereitä, pelkkä hinta ei ratkaise. Tässä kuitenkin on vielä parantamista. Luomu- ja lähiruuan osuutta tulee nostaa mutta siihenkään ei vaikuta se, minkälaisia keittiöitä meillä on, vaan se, paljonko rahaa tilaaja (opetustoimi) on valmis käyttämään ruuanhankintaan ja se, miten kilpailutukset järjestetään.


Turku on mukana myös Sapere-hankkeessa, jossa lapset saavat tutustua ruokaan ja elintarvikkeisiin eri aistein päiväkodin tiloissa ja osana kasvatusta. Tätä pitää laajentaa niin, että suurin osa päiväkodeista on siinä mukana ja se ei ole riippuvainen siitä onko valmistus- vai palvelulukeittiö. Muuten lapsethan eivät voi osallistua ruuanvalmistukseen, koska terveys- ja hygieniasäännökset estävät sen.


Haasteita tavoitteiden saavuttamisessa on varmasti ja yksi niistä on mielikuvien muuttaminen. Yksi idea siihen voisi olla ruokalistojen suunnittelu yhdessä lasten ja toisaalta esim paikallisten ravintoloitsijoitten kanssa. Esim. voisi kokeilla olla omia nimikkoviikkoja, joissa he olisivat olleet mukana ideoimassa ruokalistoja. Mielikuvat eivät tietenkään voi muuttua, elleivät asiat oikeasti muutu. Tyytyväisyyskyselyt ja lasten ja nuorten/asiakkaiden mukaan ottaminen kehittäämään toimintaa ovat tärkeitä asioita. Voisiko Turussa jonakin päivänä olla Suomen kaupunkien joukossa parasta kouluruokaa?