Kyseessä on ensisijaisesti maankäyttöstrategia, joka pohtii miten maankäyttö, asuminen ja liikenne tullaan toteuttamaan tällä seudulla seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tosiasiassa tämän joukon tehtävänä on yksissä tuumin miettiä niitä kilpailukykytekijöitä, joilla Turun seutu pärjää kovenevassa seutujen välisessä kilpailussa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Miten houkuttelemme niin uusia yrityksiä kuin uusia asukkaitakin seudulle ja huolehdimme että täällä jo olevat yritykset ja asukkaat voivat hyvin.
Mitkä sitten ovat seutumme vahvuudet, mitä meillä on mitä muilla ei ole?
Itse näen ennenkaikkea kolme tärkeintä vahvuutta (rakennemalliin liittyen) näin:
1) Meri ja saaristo. Missään muualla ei ole yhtä upeaa yhdistelmää merta, merellisiä asumismahdollisuuksia ja saaristoa kuin Turun seudulla.
2) Turku on oikea, vanha kaupunki, jolla on viihtyisä keskusta. Turku on myös vahva kulttuurikaupunki. Turun keskusta tarjoaa mahdollisuuksia niin asumiseen palveluiden lähellä kuin upeat puitteet nauttia jokirannasta ja sen palveluista. Mistä muualta löytyy sellainen ulkoilmaolohuonen kuin Turusta Vähätorilta Forum Marinumille ravintoloineen, kahviloineen ja terasseineen?
3) Täältä on hyvät yhteydet joka suuntaan ja mahdollisuudet entistä parempiin yhteyksiin: Lounaisrannikkoa ylöspäin, pääkaupunkiseudulle, Tukholmaan ja jopa Tampereenkin suuntaan:)
Turun seutu voi tarjota viihtyisää, monipuolista asumista kaikille halukkaille. Tulevaisuudessa, kun nopea ratayhteys pääkaupunkiseudulle valmistuu, voimme tarjota viihtyisää asumista myös pääkaupunkiseudulla työskenteleville ja mahdollistaa omista korkeakouluistamme valmistuville asumisen täälää, vaikka työ olisikin jossain muualla. Meidän tulee löytää kuitenkin omat vahvuutemme, jotta voimme aidosti olla tulevaisuuden menestyjäseutu. Tällä hetkellä resursseja hukkaantuu ainakin jossain määrin keskinäiseen kilpailuun - ne resurrsit pitää käyttää kilpailuun muiden kaupunkiseutujen kanssa. Menestykseen tarvitaan työtä, yhteistyötä, tahtoa viedä asioita yhdessä eteenpäin, valtion kumppanuutta ja vielä - jokusen verran onneakin!
Sunnuntain Helsingin Sanomissa (22.5.2011) haluttiin luoda vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille. Uutisen sisältö tiivistettynä oli että ei kannata rakentaa tiiviimpiä kaupunkeja ja kaupunkiseutuja, koska niissä asuu paremmin toimeen tulevia ihmisiä, jotka kuluttavat enemmän kuin maalla asujat. On varmasti niin, että kaupunkilainen elämäntyyli ja -tapa on sellaista, että poiketaan helpommin ostoksille, matkustellaan enemmän ja käytetään enemmän palveluita. Hyvin toimeen tulevat ihmiset kuluttavat aivan varmasti enemmän, asuivat sitten maalla tai kaupungissa. Kaupungissa on kuitenkin mahdollista pienentää hiilijalanjälkeään monella tavalla, mm. liikkumisen suhteen. Kaupunkien palvelut ovat toisille mahdollisuus käyttää palveluita ja helpottaa siten omaa elämäänsä, toisille taas mahdollisuus työllistää ja tehdä töitä. Hyvinvointi lisääntyy siis monin tavoin. Julkiset palvelutkin ovat kaupungeissa myös lähempänä. Kaupunkiseuduilla monet näistä asioista ovat vielä hiukan epämääräisiä, eikä ollenkaan niin tarkkarajaisia. Voi käydä jopa niinkin, että varakkaammaat asuvat tiiviiden asuinalueiden ulkopuolella mutta kuluttavat silti enemmän ja juuri tässä lienee se sudenkuoppa ilmastonäkökulmasta. Uskon kuitenkin, että niin asumisen kuin ilmastonkin ongelmat on ratkaistavissa ilman tällaista vastakkainasettelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti